Toiminnallinen neuortiede
Mistä on kyse
Toiminnallinen neurotiede
Toiminnallinen neurotiede on poikkitieteellinen tieteenala, joka on saanut vaikutteita mm. fysiologiasta, biologiasta, psykologiasta, neurologiasta, sosiologiasta, kasvatustieteestä ja liikuntatieteestä.
Miten toiminnallinen neurotiede eroaa pelkästä neurotieteestä? Neurotiede tarkoittaa tieteenalaa, joka keskittyy kokeelliseen ja teoreettiseen tutkimukseen, jotka koskevat keskus- ja ääreishermostojen toimintaa ja rakennetta. Tutkimustulosten perusteella löydetään yleispäteviä ohjeita
ja toimintamalleja arjessa onnistumisen tueksi. Hyvänä ja toimivana esimerkkinä neurotieteiden avusta arjessa onnistumiselle voidaan pitää esimerkiksi David Rockin kirjassaan Your Brain at Work esittelemää Sosiaalisen kivun keskuksen toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Stoine lämpimästi suosittelee kirjan
lukemista.
Toiminnallinen neurotiede kattaa myös kaiken neurotieteisiin lukeutuvan toiminnan mutta tuottaa lisäarvoa arjessa onnistumiselle näiden neljän käsitteen avulla: yksilöllisyys, synnynnäiset vahvuudet, sensomotorinen metodi ja tonusten toiminta.
Yksilöllisyys käsitetään turhan usein vain joukosta erottumisena. Toiminnallisen neurotieteen ehkäpä isoin missio on tuoda esille aivojen ja hermoston toimintaan perustuva yksilöllisyys. Arjessa jaksaminen, haasteista selviytyminen tai tehtävissä onnistuminen, kaikki tapahtuu parhaiten, kun hermostomme saa toimia vapaasti. Ilman hermoston toimintaan perustuvia yksilöllisiä painotuksia hermosto toimii vähemmän vapaasti. Tällöin hermosto kuormittuu syyttä suotta entisestään. Toiminnallisen neurotieteen ammattilaisten tehtävänä on yksilöllisyyttä esiin tuoden vähentää turhaa hermoston kuormittamista ja vapauttaa hermoston toimintaa.
Synnynnäiset vahvuudet jäävät turhan usein vähemmälle huomiolle. Syitä tähän on lukuisia, opettelun kautta onneen perustuva toiminta yksi suurimmista. Ja nyt ei pidä käsittää väärin, myös toiminnallisen neurotieteen ammattilaiset painottavat säännöllisen harjoittelun merkitystä. Kyse on kuitenkin siitä, mitä harjoittelussa käytetään apuna. Toiminnallisen neurotieteen ammattilaiset osaavat kartoittaa synnynnäiset vahvuutesi ja valmentaa sinua käyttämään synnynnäisiä vahvuuksia esim. oppimisen, arjessa jaksamisen ja tavoitteiden saavuttamisen apuna.
Synnynnäisten vahvuuksien erottaminen opituista ja omaksutuista vahvuuksista on vapaan hermoston toiminnan ehdoton edellytys. Erityisen haastavaksi arki muodostuu, jos yksilön toiminta perustuu oletettujen vahvuuksien varassa suoriutumiseen. Toiminnallisen neurotieteen ammattilaiset erottuvat
muista alan toimijoista juuri sillä, että he osaavat auttaa, tukea ja valmentaa asiakkaitaan hermoston synnynnäisiin vahvuuksiin perustuen.
Sensomotorinen metodi on toiminnallisen neurotieteen ammattilaisten käyttämä työtapa, jolla synnynnäisiä vahvuuksiakin kartoitetaan. Usein sensomotorinen metodi sekoitetaan pelkkään sensomotoriikkaan. Sensomotoriikka on termi, jolla kuvataan vain aistitoimintojen ja kehon liiketoimintojen yhteistoimintaa. Sensomotorinen metodi sen sijaan on yksi toiminnallisen neurotieteen tärkeimmistä periaatteista. Sensomotorinen metodi perustuu ja kunnioittaa sitä, miten aivot ja hermosto toimivat:
Aivojen ja hermoston toimintatapaa kuvataan yleisesti seuraavasti:
Vaihe 1: Jokin kehon järjestelmistä tuo viestin aivoille sensorista eli afferentiaalista viestikanavaa pitkin
Vaihe 2: Aivot integroi eli käsittelee saamansa tiedon niissä alueissa, jotka viesti aktivoi
Vaihe 3: Aivot lähettää viestin takaisin kehoon motorista eli efferentiaalista viestikanavaa pitkin synnyttäen toimintaa
Kaikki aivojen ja hermoston toiminnan parissa työskentelevät koulukunnat ovat samaa mieltä, että hermosto toimii edellä kuvatulla tavalla. Varsin usein eri koulukunnat eivät kuiteinkaan valmennuksissaan tai toiminnassaan kunnioita edellä kuvattua järjestystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaihe kolme – motorinen toiminta – nostetaan kaiken toiminnan keskiöön. Annetaan ohjeita, miten vaihetta kolme tulee vahvistaa ja käyttää.
Toiminnallisen neurotieteen ammattilaiset kutsuvat tällaista vaiheen kolme yli-ihannointia kognitiiviseksi tai emotionaaliseksi hurmaamiseksi. Lopputuloksena tällaisesta toiminnasta on kuitenkin aina kompensaatioilla toimiva hermosto. Hyvinvointimme ja arjessa onnistuminen tarvitsevat kuitenkin enemmän vapaasti toimivaa hermostoa.
Kartoittaessaan asiakkaansa synnynnäisiä vahvuuksia, toiminnallisen neurotieteen ammattilainen käyttää sensomotorista metodia. Hän lähettää asiakkaan eri kehon toimintojen kautta viestejä aivoille (Vaihe 1). Viestien lähetyksessä hän käyttää apuna lihaksia, lihastoimintaketjuja, aisteja, tasapainoelimiä ja monia muita kehon toimintoja. Kyse on nimensä mukaisesti toiminnallisesta neurotieteestä.
Asiakkaan aivot käsittelevät hänen kehonsa lähettämiä viestejä eri puolilla aivoja, riippuen mistä ja millä tavoin viesti aivoille tuli (Vaihe 2.) Eri alueilla aivoissa on erilaisia ominaisuuksia. Joidenkin alueiden ominaisuudet ovat yksilöille muita merkityksellisimpiä. Näitä alueita kutsutaan synnynnäisiksi vahvuusalueiksi. Synnynnäiset vahvuusalueet ovat syntymälahjana saatuja vahvuuksia, joita ei koti/koulu/kasvatus/ympäristö ole saaneet aikaiseksi.
Kun kehon eri järjestelmien kuljettamat viestit saapuvat synnynnäisten vahvuuksien alueille aivoissa, hermoston toiminta vapautuu. Kun viestin
käsittely tapahtuu jossain muualla kuin synnynnäisten vahvuuksien alueella, kompensaatiojärjestelmät aktivoituvat. Varsinainen synnynnäinen vahvuuksien kartoitus tapahtuu toiminnallisen neurotieteen ammattilaisen havainnoidessaan aivojen toimintakäskyjen (Vaihe 3) laatua: toimiiko hermosto vapaasti vai kompensaatioiden varassa.
Neljäs tärkeä toiminnallisen neurotieteen periaate on kunnioittaa kehon tonuksia.
Ilman toiminnallisen neurotieteen tuomaa uutta ymmärrystä tonuksista, tonus ymmärrettäisiin edelleenkin vain lihakseen ja lihastoimintaketjujen jännittyneisyyteen liittyvänä terminä. Toiminnallisen neurotieteen ansiosta tonuksesta on tullut paljon kokonaisvaltaisempi käsite ja merkityksellinen tekijä yksilön hyvinvoinnin rakentamisessa. Tonus on toki edelleenkin tietoisen ja tiedostamattoman motorisen liikkeen perusta mutta toimii myös verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän ja tunteiden ilmaiseminen perustana. Tonus tukee ja ilmentää aktivoitumista, valppautta, motivaatiota ja aikomusta eli linkittyy psyko-emotionaalisiin ja tunnetekijöihin.
Toiminnallisen neurotieteen ammattilaiset osaavat myös kertoa sinulle kolmesta erilaisesta hermostossamme töitä tekevästä tonuksesta: perustonus, toimintatonus ja asentotonus. Kunnioitamme miten perustonus ja toimintatonus toimivat, mutta toiminnallisen neurotieteen ammattilaiset osaavat kartoittaa ja huomioida huomioon myös asentotonukset. Ilman asentotonusta kehomme, mielemme ja emootiomme jäävät ilman hyvinvointimme ja arjessa onnistumisen tarvitsemaa hermoston vapautta. Tosin sanoen, ilman asentotonusten huomioimista altistamme hermostomme toiminnan kompensaatioille, jolloin keho ja mieli kuormittuvat suotta. Tällöin kuvainnollisesti esimerkiksi 8h työpäivä onkin 12h työpäivän verran rasitusta keholle, mielelle ja tunteille.
Edellä kerrotut hermoston toimintaa kuvaavat termit sensorinen, motorinen ja tonus synnyttävät helposti mielikuvan, että toiminnallisesta neurotieteestä on apua vain fyysisiin toimintoihin. Onneksi näin ei kuitenkaan ole. Toiminnallisesta neurotieteestä on apua myös emotionaalisiin ja kognitiivisiin toimintoihin. Arvostettu aivo- ja tunnetutkija Antonia Damasio toi esiin jo 80-luvulla, että emootiot syntyvät kehon toiminnan vaikutuksesta, jonka jälkeen ne integroidaan aivoissa ja lopputuloksena on tunteita ja niihin perustuvaa toimintaa.
Samoin kognitiivinen toiminta – ajattelu – on aluksi kehollista aistitoimintaa, vaikka tätä näkökulmaa harvoin tuodaan esiin. Kuvitellaanpa hetki tilannetta, jossa pähkäilet tai pohdit jotain. Pohtimisen ja pähkäilyn on todennäköisemmin laittanut alulle, kun olet kuulut, nähnyt tai lukenut jotain. Yhtä hyvin voit kuunnella sisäistä ääntäsi tai visioit mielessäsi jotain. Kaikissa näissä tapauksissa jokin kehon järjestelmistä – ajattelun kohdalla usein esim. kuulo-, näköaisti tai intuitio – kuljettaa ensimmäiseksi viestit aivoille. Tämän jälkeen aivot käsittelevät saamaansa tietoa ja lopuksi syntyy ajatuksia – kognitiivista toimintaa.
Toiminnallisen neurotieteen ammattilaiset osaavat kertoa ja osoittaa konkreettisesti miten fyysinen, emotionaalinen ja kognitiivinen hermoston toiminta tapahtuu yhtäaikaisesti kaikissa kolmessa eri osa-alueessa. Kokonaisvaltaisuus, asia, josta aina puhutaan, on aidosti ja isosti toiminnallisen neurotieteen ammattilaisten työn keskiössä.
Sensovalmennus / Sensocoaching
*Tästä tekstissä käytetään vain termiä Sensovalmentaja. Tarkoitamme samalla myös Sensocoach -nimkettä käyttäviä ammattilaisia.
Sensovalmennus on Toiminnallisen neurotieteen sensomotorisen metodin kartoituksen kautta löydettyjen yksilön vahvuuksien esiintuomista ja valmentamista. Kartoituksen tuloksena saamme luotua asiakkaasta Sensoprofiilin.
Tilastojen mukaan vain 20% yksilöistä tunnistavat synnynnäiset vahvuutensa. Loput 80% toimivat ympäristöstä omaksumiensa mallien mukaisesti. Ympäristöstä omaksutuilla malleilla toimiminen saattaa luoda isoja rasitteita yksilön fyysiselle sekä henkiselle hyvinvoinnille.
Kartoituksemme perustuu kehosta esille tuleviin viesteihin. Meidän ei tarvitse arvailla, kun voimme kysyä asiaa keholtasi. Kehosi pääsee kiinni jopa tiedostamattoman puolelle.
Emme tee persoonallisuuskartoitusta. Elämä ja ympäristö luovat loputtoman määrän erilaisia persoonallisuuksia samasta synnynnäisestä Sensoprofiilista. Tavoitteenamme on selventää ja löytää mitä hyvää sinulla on. Hyvää minkä kehosi meille kertoo. Sensoprofiili antaa asioille selityksiä, mutta ei tekosyitä.
Persoonallisuutta kartoitetaan usein rastiruutuun kyselyillä. Tämän kyselyn vastauksiin voi päästä vaikuttamaan tilanne missä kyselyä tehdään, ympäristön odotukset, omat olettamukset ja jopa oma toive vastauksesta.
Koulutetun *Sensovalmentajan kanssa oma kehosi ei kartoituksessa sinulle valehtele. Voit luottaa viestiin minkä kehosi lähettää.
*Sensovalmentaja kertoo, minkälaisia vahvuuksia sinun kehostasi löytyy, ja minkälaisissa asennoissa saat vahvuutesi toimimaan parhaiten. Ihminen oppii monenlaisia asioita ja voi toimia monenlaisissa asennoissa. Jotkin asennot kuitenkin kuluttavat meitä huomattavasti enemmän, kuin olisi tarpeellista. Omassa synnynnäisessä vahvuusasennossa toimiminen vähentää kehon tarvetta kompensoida liikkeitä turhalla työllä. Kompensaatiot aiheuttavat kehon turhaa kulumista, ja voivat luoda fyysisiä sekä henkisiä jumitiloja. Synnynnäinen vahvuusasento sytyttää kehossamme niin fyysiseen, kognitiiviseen kuin emotionaalisen tuen.
Sensoprofiilin perusteella vahvistetaan itsensäjohtamisen taitoja. Löydämme yksilön fyysisten vahvuuksien lisäksi kognitiiviset sekä emotionaalis-sosiaaliset vahvuudet.
Toiminnallisen neurotieteen sensomotorinen metodi on toistaiseksi ainoa tapa löytää Kehon tiedostamattomat vaikuttimet. Kehon tiedostamattomat vaikuttimet ovat sytytin, joka saa sinut parhaiten toimimaan. Tarvitset sytyttimiä ennen kuin alat toimimaan.
Me osaamme erotella sinun sytyttimesi muista synnynnäisistä vahvuuksistasi. Tähän pystyvät vain koulutetut *Sensovalmentajat.
Kehon tiedostamattomien vaikuttimien, eli sytyttimien ja muiden synnynnäisten vahvuuksien erottaminen toisistaan on ensiarvoisen tärkeää. Sytyttimet innostavat sinua ja tuntuvat hyvältä, mutta niiden avulla toimiminen kuluttaa voimavarasi nopeasti loppuun. Sytyttimien tehtävä on laittaa sinut liikkeelle. Toimintaa varten sinulla on toiset vahvuudet.
Rastiruutuun menetelmää käyttäen Kehon tiedostamattomat vaikuttimet sekoittuva muihin vahvuuksiisi. Kehosi pääsee sinun tiedostamattomaan käsiksi. Siksi Sensovalmennuksessa käytetään kehon kautta toiminnallisia kartoitustapoja.
Kunnioitamme tilannetta ja käytämme Sensovalmennusta toimintaa tukevana työkaluna. Sensovalmennuksesta ei pidä tulla itse tarkoitus, eikä Sensoprofiili ratkaise kaikkea. Sillä ei pidä yrittää ratkaista jokaista ongelmaa.
Emme käytä Sensoprofiilia ihmisten valitsemiseen tai vertailuun parempi/huonompi. Me kerromme mitä vahvuuksia ihmisellä on.
Sinua lähimmät STOINEn suosittelemat ja akreditoidut Sensovalmentajat / Sensocoachit löydät tältä sivustolta.
Sensomotorinen valmennus
Sensomotorinen valmennus on termi, jonka Marko Siivonen, toiminnallisen neurotieteen uranuurtaja Suomessa, lanseerasi 2010-luvun alkupuolella. Termillä haluttiin ja halutaan yhä kuvata sitä työtä, mitä toiminnallisen neurotieteen ammattilaiset tekevät hermoston turhien liikemallien parissa. Tänään termiä on alettu käyttämään kaikkeen hermoston toimintaan liittyvään valmennukseen. STOINE:n jäsenenä sensomotorista valmennusta tarjoavat Senso Reflex Expert koulutuksen käyneet, osaamistaan säännöllisesti päivittäneet ja vastaanotolla läsnätyötä tekevät ammattilaiset.
Sensoriset refleksit / Primitiivi ja spastiset refleksit/ Hermoston turhat liikemallit
Käytössä on monia termejä kuvaamaan samaa asiaa. STOINE:n jäsenet käyttävät toiminnassaan mieluiten termiä hermoston turhat liikemallit, koska sitä ne tosiaan ovat: Turhia kehon sisäisesti hermostoa kuormittavia tekijöitä.
Kaikki yllä olevat termit ovat ihan hyviä. Seuraavassa kerromme mistä on kyse, kun puhumme sensomotorisesta valmennuksesta ja sensorisista reflekseistä tai hermoston turhista liikemalleista.
Sensoriset refleksit ovat keskushermostosta lähtöisin olevia refleksitoimintoja, joita me kaikki tarvitsemme ensimmäisten elinvuosiemme aikana. Tässä reflekseillä emme tarkoita yleisemmin tunnettuja heijasterefleksejä, joita kehosta pitää löytyä läpi elämämme. Tässä reflekseillä tarkoitamme toiminnallisia, sensomotorisia refleksejä.
Sensomotoriset refleksit – toiselta nimeltään primitiiviset ja spastiset refleksit – ovat hermoston turhia liikemalleja. Päinvastoin kuin usein esitetään, ne eivät ole
kehityshäiriöitä tai sairauksia vaan ainoastaan turhia liikemalleja. Niitä kutsutaan turhiksi kahdesta syystä. Ensinnäkin niiden toiminta ei ole enää tarpeellista hermoston kehittymisenkannalta kuin lapsuusaikana. Sensoriset refleksit ohjaavat pientä lasta kuin autopilotilla selviytymään ensimmäisistä ikävuosista.
Toisaalta ne tuottavat tilanteidenvaatimaan motoriseen, kognitiiviseen ja emotionaaliseen toimintaan epätarkoituksenmukaisia haasteita. Yleisin syy hermoston turhien liikemallien esillä oloon on riittämätön sensomotoristen refleksienkäyttö hermoston kehitysvaiheiden aikana. Huomioitavaa kuitenkin on, että riittävä käyttö on erittäin yksilöllisiä: jopa identtisillä kaksosilla on havaittu olevan toisistaan täysin poikkeavat määrät hermoston turhia liikemalleja.
Aina ei voida kuitenkaan pelkästään tukeutua varhaislapsuudenvuosiin sensomotoristen refleksien esiintyvyyttä pohdittaessa. Usein tutkimuksissa päädytään toteamaan, että ne ovat ilmaantuneet uudestaan myöhemmällä iällä jonkin hermostoa ulkoisesti kovasti häirinneen tapahtuman seurauksena: päävamma, isot leikkaukset, krooniset alaselkäkivut, negatiiviset kognitiivisemotionaaliset kokemukset. Vaikka kehitysvaiheiden jälkeiselle, jopa aikuisiällä esiintyville, sensomotorisille reflekseille ei aina löydy yhtä selittävää syytä, tiedemaailma on kuitenkin yhtä mieltä niiden vaikutuksista yksilön toimintaan. Hermoston turhat liikemallit aiheuttavat toiminnallisia hidasteita ja esteitä yksilön kognitiiviselle, motoriselle ja fyysiselle suorituskyvylle.
Hermoston turhat liikemallit kuluttavat voimavaroja luoden tarpeita tyytyä synnynnäisten vahvuuksien osalta vain tiettyjen ominaisuuksien käyttöön. Tästä syystä oppimis- sekä päättelykyky voi heikentyä ja vuorovaikutus- ja johtamistaitojen käyttö on yksipuolisempaa. Usein myös työn/tehtävien henkisen ja fyysisen kuormittavuuden säätely on huomattavasi haasteellisempaa.
On kuitenkin aina muistettava, että päällä olevat refleksit eivät ole esteenä henkilön työssä/tehtävissä menestymiselle tai arjessa jaksamiselle. Kyse on vain turhista toiminnan hidasteista ja rasitteista. Reflekseistä vapailla vahvuuksilla yksilön on kuitenkin mahdollista yltää parhaimpaan mahdolliseen luovasti, innovatiivisesti ja muidenkin voimavaroja vapauttaen. Mitä vähemmin hermoston turhat liikemallit (sensomotoriset refleksit) rajoittavat hermoston toimintaa, sitä paremmin pystytään edistämään hyvinvointia, rakentamaan menestystä ja hyödyntämään työssä / opiskeluissa / harrastuksissa vaadittavaa teknistä, fyysistä ja kognitiivista osaamista.
Hermoston turhista liikemalleista eroon pääseminen edellyttää asianmukaisia fysikaalisia hoitoja, liikeohjausta ja kotiharjoittelun opastamista toiminnallisen neurotieteen sensomotoriseen metodiin perehtyneiltä ammattilaisilta. Yhdistämällä hoitoja ja kotiharjoitteita on saatu nopeimmat tulokset refleksien sammuttamisessa.
Sensomotorisessa valmennuksessa kartoitetaan sensomotoriset refleksit toiminnallisesti kehostasi. STOINEn akkreditoimat ammattilaiset kartoittavat
hermoston turhat liikemallit aina toiminnallisesti kehon toiminnasta. Toisin sanoen sensomotoriset refleksit tulee löytää kehosta, eikä vain asiakkaiden
kertoman oirekuvausten perusteella. Pelkästään oirekuvausten perusteella tehty päätös sensomotorisen refleksien olemassaolosta on eettisesti arveluttavaa, eikä STOINE ry tällaista toimintaa suosittele.
Sinua lähimmät STOINEn suosittelemat ja akreditoidut Sensomotoriset valmentajat löydät tältä sivustolta.